Mieheni sanoi pitävänsä ankkoista. Mitäs minä muuta tein ku laittoin munat tillaukseen.

Ny ne o konneessa ja koko perhettä jännittää.

Tulleeko sieltä mittään ?

Aika erilaista on ankan unien hautominen kui vaikka kanan. Mutta aika näyttää miten käypi.

Lunta o niin palijo ettei oikkeen tiiä mihinkä sitä linkuaisi.

Onneks on kevät jo tulossa.

Tuossa vähän aikkaa sitten liityin maa-jakotitalousnaisiin. Se on jotenki niin mukava porukka joka tällä kylällä sitä pyörittää et oli pakko päästä mukkaan.

Naurraa saapi palijo ja näkkee tuttuja.

Kovasti on tapahtunu kaikkea meillä.

Nuorin on oppinu kävelleen ja laulammaan. On niin koira ihiminen henkeen ja verreen.

Kait tuo nukkuskin koirankanssa jos vaan annettas.

Eilen poika anto tuttiaki maistaa koiran. Oli jo panemassa takas ommaan suuhun kun kerkesin välliin.

On se vaan hvä kun on lapsella kavereita joitten kans voi jakkaa hyvät asiat <